Tiedotusvälineet raportoivat eilen 10.3.2015 Tapanilassa maanantaina sattuneesta tapauksesta. Viisi 15-18-vuotiasta nuorukaista oli ryhtynyt paikallisjunassa häiritsemään nuorta naishenkilöä. Nuoret miehet olivat lähteneet Tapanilan asemalta seuraamaan naista, ja tilanne oli päättynyt johonkin, jota poliisi tutkii törkeänä raiskauksena.
"Rikoslain mukaan teko katsotaan törkeäksi raiskaukseksi esimerkiksi silloin, jos rikoksen tekevät useat, siinä aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma tai rikos tehdään erityisen raa'alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla. Näin tulkitaan myös silloin, jos teon yhteydessä käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä."
Poliisi kertoo Helsingin Sanomien uutisessa, että a) viitteitä aseen tai muun välineen käytöstä ei ole, ja b) nainen "ei loukkaantunut fyysisesti vakavasti", joten jäljelle jäänevät "erityisen nöyryyttävä" tekotapa ja/tai se, että tekijöitä oli useampia.
Helsingin Sanomat julkaisi toimittaja Marju Järvisen kirjoittaman uutisen klo 14:35. Tällöin uutisessa oli lause:
"Poliisi on pidättänyt viisi ulkomaalaistaustaista henkilöä."
Kuusi minuuttia myöhemmin, klo 14:41 juttua muokattiin, ja sama kohta kuului näin:
"Poliisi on pidättänyt viisi henkilöä."
On hämmentävää, miten lapsellinen suhtautuminen Helsingin Sanomilla on internetiin vielä vuonna 2015. Jokaisesta kulttuurien kohtaamiseen viittaavasta uutisesta otetaan kuvakaappauksia heti sen ilmestyttyä juuri siitä syystä, että Hesarin oletetaan yrittävän kaunistella juttua jälkikäteen. Erityisen huvittavaksi Hesarin "henkilöt" tekee se, että kaikki muut tiedotusvälineet uutisoivat poliisin julkaiseman tiedotteen sellaisenaan. Jos jää jatkuvasti kiinni pimitysyrityksistä, on oikeastaan turha ihmetellä, miksi ihmiset lähtökohtaisesti eivät luota lukemaansa.
Rikoskomisario Jyri Hiltunen Helsingin poliisilaitokselta kertoo uutisessa seuraavaa:
"Tällaisia tapauksia, joissa on mukana useita henkilöitä, kuitenkin tapahtuu. Pääsääntöisesti nämä ovat salassapidettäviä, eli niistä ei pahemmin tiedoteta."
Sanotaanko tuossa todella, että usean henkilön tekemät raiskaukset, toisin kuin muut päällekarkaukset, ovat "salassapidettäviä", ja että niistä "ei pahemmin tiedoteta"? Miksi? Siksikö, että usean henkilön tekemissä raiskauksissa pääsääntöisesti, ilmeisesti jokseenkin aina, tekijät edustavat "erityisen haavoittuvassa asemassa" olevia ryhmiä?
Jutussa haastateltu tapanilalainen naishenkilö toteaa, että ...
"... nuoressa miesporukassa tyhmyys tiivistyy."
Niin kai sitten.
Sama naishenkilö ihmettelee, ...
"... miksi kukaan ei puuttunut asiaan, vaikka häirintä ilmeisesti alkoi jo junassa."
En tiedä, oliko samassa vaunussa ketään, mutta jos oli, ymmärrän kyllä oikein hyvin, miksi ihmiset ovat haluttomia puuttumaan maahanmuuttajien häiritsevään käytökseen. Helmikuun alussa vastuullinen kansalainen meni väliin, kun kaksi maahanmuuttajamiestä ahdisteli naisia helsinkiläisessä yökerhossa. Tämän seurauksena väliin mennyt mies kaadettiin maahan sekä hakattiin ja potkittiin sairaalakuntoon. Vaikka väliinmeno ja häirinnän kohteeksi joutuneen puolustaminen toki on jaloa, siitä on Suomessa seurauksena joko sairaalareissu tai pahoinpitelysyyte.
Epävirallisia reittejä pitkin kuulin, että Tapanilan raiskauksesta epäillyt henkilöt ovat somaleja. Tähän toki saadaan riidaton varmistus sitten, kun asia etenee oikeuteen ja asiakirjat tulevat julkisiksi. Tieto ei erityisesti hämmästytä minua. Tammikuussa uutisoitiin Ruotsin-laivalla tehdystä joukkoraiskauksesta. Tuolloin tekijät olivat Ruotsissa asuvia somaleja. Samoin somalit ovat näytelleet pääroolia sivullisiin kohdistuneissa ryöstöissä ja pahoinpitelyissä, jotka saivat runsaasti julkisuutta pääkaupunkiseudulla viime syksyn aikana, mutta jotka ovat jatkuneet sen jälkeenkin.
Tietysti voidaan ajatella, että tekijät olisivat voineet olla muitakin kuin somaleja, ja että somalit eivät liity mitenkään somaleihin. Hiukan samaan tapaan kuin islam ei liity mitenkään islamiin.
Mieleen palaa muutaman vuoden takainen sattumus Malminkartanosta. Tuolloin kaksi 15-16-vuotiasta poikaa raiskasi metsässä 15-vuotiaan tytön. Jostakin syystä uutisoinnissa toistettiin sitä, että tyttö oli palaamassa konfirmaatioharjoituksesta. Uutisoinnissa ei kuitenkaan mainittu sitä, että raiskaajat olivat somaleja, jotka olivat palaamassa koraanikoulusta. Nämä seikat kävivät ilmi oikeudenkäyntipapereista.
Somaleiden 25 vuotta jatkunut kotouttamiskokeilu ei ole ollut varsinainen menestystarina. Kovin ihmeellisenä ei voida pitää sitäkään, että kyseessä ei luultavasti ole kaikkein rakastetuin etninen vähemmistömme. Arjen kokemukset vaikuttavat ihmisten asenteisiin paljon voimakkaammin kuin asennekasvatus. Viittaan lopuksi kansanedustaja Olli Immosen tuoreeseen eduskuntakysymykseen, jossa ongelma on melko hyvin tiivistetty.
[Lisäys:]
Tänään Helsingin Sanomat julkaisi eilistä uutisointia käsittelevän, toimittaja Päivi Punkan kolumnin, jossa kauhistellaan poliisin vähätteleviä kommentteja.
"Kuvan ilkikurisista pojankoltiaisista paljastaa esimerkiksi eräs reaktio tapahtuneeseen: 'nuoressa miesporukassa tyhmyys tiivistyy'.
Pojat ovat poikia, niinkö? Hormoneidensa ja viettiensä vietävissä? Nuoret kukot siinä röyhentelevät rintaansa ja nokittelevat: katsokaas, mitä minä uskallan!"
Punkan esittämään kritiikkiin voi jossakin mielessä yhtyä, mutta toisaalta voidaan yrittää ymmärtää myös poliisia, joka on tiedottamisessaan puun ja kuoren välissä. Koska rikoksentekijät ovat somaleja ja siten uhrihierarkian huipulla, tekoa on pakko pyrkiä "pehmentämään". Jos viisi somalia ryöstää ja pahoinpitelee suomalaisen miehen, kyse on pojankoltiaisten keppostelusta tai "kärhämästä", eikä Helsingin Sanomillakaan ole sellaiseen nokankoputtamista.
Nyt kuitenkin rikos kohdistuu naiseen, joka myös on korkealla uhrihierarkiassa. Pitäisi samaan aikaan vähätellä rikoksentekijöiden syyllisyyttä ja olla vähättelemättä rikosta ja uhrille aiheutunutta kärsimystä. Se on vaikeaa ja vaatii akrobatiaa.
Tuskin tapauksessa hormoneista tai tyhmyyden tiivistymisestä on kyse. Pikemminkin toisenlaisesta kulttuurista tulevien ihmisten naiskuvasta. Nainen liikenteessä illalla, ei huivia, huono nainen, ei kuulu meihin vaan "niihin", siispä vapaata riistaa.
Seuraava kommentti on myös sinänsä perusteltu mutta Helsingin Sanomien yleisen linjan tuntien kovin tekopyhä ja jeesusteleva:
"Rikosepäilyn mukaan kyse ei ollut yhdestä tekijästä, vaan joukosta 15–18-vuotiaita nuoria miehiä. Tai poikia, kuten heihin on viitattu. Ikään kuin pojankoltiaisia kepposineen."
Alle 18-vuotias henkilö on lain mukaan lapsi, ja miespuolista lasta kutsutaan "pojaksi". Helsingin Sanomat ei koskaan hukkaa tilaisuutta puhua "lapsista", kun kyse on esimerkiksi 17-vuotiaista turvapaikanhakijoista ja heidän erityisestä haavoittuvaisuudestaan.
Tapaus aiheuttaa hämmennystä, koska somaliraiskaajan ja raiskatun naisen uhrihierarkia ei ole täysin selkeä. Siksi huomiota ja syyllisyyttä pyritään siirtämään kolmansiin osapuoliin kuten poliisin sanomisiin tai niihin, jotka eivät puuttuneet tapahtumiin. Tai vaikkapa siihen, että Suomessa on taas jotain vialla:
"Emme elä 1700-luvulla tai Intiassa. Elämme Suomessa, Helsingissä vuonna 2015. Sitä on vain vaikea uskoa."
Tässä toimittaja erehtyy. Junanvaunussa vallitsee se paikka ja vuosisata, jota siellä matkustavat henkilöt edustavat.