Suomi meni sekaisin, kun perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen sanoi "neekeriukko". Kohkaaminen kulminoitui siihen, että eduskuntaryhmä antoi 25.5. Hakkaraiselle huomautuksen sopimattomasta kielenkäytöstä ja medialle sekä yleisölle julkilausuman, jossa tuomitaan kaikkinainen rasismi, syrjintä ja väkivalta.
Koska julkilausuman sisällöstä tehdyt villit tulkinnat ovat elelleet omaa elämäänsä, on syytä julkaista teksti uudelleen sellaisena kuin se todellisuudessa oli:
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän julkilausuma
SYRJINTÄÄ, RASISMIA JA VÄKIVALTAA VASTAANPääkaupunkiseudun linja-autonkuljettajiin kohdistuneiden väkivallantekojen ja muiden viimeaikaisten tapahtumien yhteydessä Perussuomalaisten kansanedustajilta on pääkirjoituksissa ja poliittisissa puheenvuoroissa vaadittu rasismin ja syrjinnän tuomitsemista ja siitä irtisanoutumista.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuomitsee kaikkinaisen rasismin ja syrjinnän ja sanoutuu siitä irti.
Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä.
Tuomitsemme yhtäläisesti kaikki hyökkäykset ihmisen fyysistä koskemattomuutta vastaan riippumatta siitä, mitä etnistä tai muuta ryhmää uhri ja tekijä edustavat, ja riippumatta siitä, onko teon takana rasistisia motiiveja, muita motiiveja, vai ei lainkaan motiivia.
Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.
Vaadimme, että poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ja keskustelijat suhtautuvat yhtäläisellä vakavuudella kaikkeen syrjintään ja kaikkiin väkivallantekoihin, edustivat uhrit sitten enemmistöä tai jotakin vähemmistöä. Kaikkinainen epäsymmetrisyys eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden kohtaamien vääryyksien uutisoinnissa ja arvottamisessa lähettää vahvan viestin siitä, että ihmisen arvo riippuu hänen taustastaan.
Katsomme yksiselitteisesti, että julkisen vallan on kohdeltava jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana. Ketään ei pidä missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo tällä kaikkinaisen rasismin, syrjinnän ja väkivallan tuomitsevalla julistuksellaan vastanneensa niihin vaatimuksiin, joita sille on median ja poliittisten ryhmien taholta esitetty. Samalla kutsumme muut eduskuntaryhmät liittymään ja sitoutumaan tähän julistukseen sekä rankaisemaan niitä jäseniään, jotka sanoin tai teoin loukkaavat tässä julistuksessa esitettyjä periaatteita.
Eduskunnassa 25.5.2011
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä
Koska julkilausumaa on sittemmin luonnehdittu lähes demonisen kieroksi, laskelmoiduksi ja taiten laadituksi, lausuttakoon muutama sana sen syntyhistoriasta. Raapustin luonnoksen eduskunnan täysistunnossa esityslistan kääntöpuolelle tylsällä lyijykynällä kahden puheenvuoron aikana eli alle kymmenessä minuutissa. Vierustoverini Jussi Niinistö ja Juho Eerola lukivat tekstin läpi ja tekivät joitakin ehdotuksia. Tämän jälkeen annoin luonnoksen vielä Timo Soinille.
Toin tekstin eduskuntaryhmän kokoukseen ja luin sen ääneen, minkä jälkeen siihen ehdotettiin ja tehtiin vielä joitakin modifikaatioita. Koska ryhmä halusi julkaista tekstin välittömästi, kävin kokouksen aikana työhuoneessani naputtelemassa julkilausuman puhtaaksi ja ottamassa siitä kopiot. Loppu on sitten mediahistoriaa.
Julkilausumalla oli kolme tavoitetta, joista kaikki nähdäkseni toteutuivat erinomaisesti:
1) Teksti oli vastaus etenkin vihreiden ja etenkin Hakkaraisen neekeriukkopuheista sydänjuuriaan myöten loukkaantuneen Jani Toivolan taholta kuuluneeseen kitinään, jonka mukaan perussuomalaisten pitäisi nyt kertakaikkisesti irtisanoutua rasismista ja syrjinnästä.
2) Näimme tämän hyvänä tilaisuutena tehdä selväksi oman kantamme tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Teksti on sisältönsä osalta täysin vilpitön.
3) Halusimme rapsuttaa suvaitsevaistosta esiin sen todelliset kannat tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Viimeisten vuosien aikana olemme nähneet huolestuttavia merkkejä siitä, että perinteisesti ymmärretyn "tasa-arvon" ja "yhdenvertaisuuden" tilalle ovat astuneet "todellinen tasa-arvo" ja "todellinen yhdenvertaisuus", joiden suhde tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on jokseenkin sama kuin kansandemokratian suhde demokratiaan. Suvaitsevaiston ihanteena ei enää ole mahdollisuuksien tasa-arvo, jossa kaikki saavat lähteä samalta viivalta, vaan lopputuloksen tasa-arvo, jossa kaikki päätyvät samalle viivalle, tarvittaessa siirtelemällä lähtöviivaa. Etniseen taustaan, kulttuuriin ja kieleen perustuvasta syrjinnästä on tullut hyväksytty normi, ja sitä kutsutaan "yhdenvertaisuudeksi".
Tässä kirjoituksessa käydään mekaanisesti läpi julkilausuman saama palaute ja katsotaan, mikä siinä on pielessä. Seuraavassa kirjoituksessa palaan varsinaiseen asiaan ja kerron, miksi etninen syrjintä ei voi olla positiivista.
Ensimmäisen vuorokauden aikana toimittajat olettivat, että julkilausuma oli nöyristelevä anteeksipyyntö Hakkaraisen puheista ja mahdollisesti perussuomalaisten kaivattu ja himoittu irtisanoutuminen "halla-aholaisuudesta". Reaktiot olivat melko neutraaleja, ja useat tiedotusvälineet julkaisivat lausuman kokonaisuudessaan:
Helsingin Sanomat 25.5.2011: Perussuomalaisilta julkilausuma rasismia vastaan
Iltalehti 25.5.2011: Perussuomalaisilta julkilausuma rasismia vastaan
Verkkouutiset 25.5.2011: Perussuomalaiset asettuivat syrjintää ja rasismia vastaan
Yle Uutiset 25.5.2011: Hakkaraiselle huomautus kohupuheista - perussuomalaisilta rasismin vastainen julkilausuma
Nelosen uutisten video tiedotustilaisuudesta 25.5.2011: Hakkaraiselle huomautus ja puolueelta rasisminvastainen julkilausuma
Uusi Suomi 25.5.2011: Hakkaraisen tapaus: Jussi Halla-aho astui esiin
Yön yli nukuttuaan toimittajat kuitenkin havahtuivat karmeaan todellisuuteen: vaikka etnisyyteen perustuva suosiminen maalaisjärjellä ajatellen on etnisyyteen perustuvan syrjimisen väistämätön kääntöpuoli, sen mainitseminen erikseen ei tietenkään käy päinsä! "Todellinen yhdenvertaisuushan" tarkoittaa juuri sitä, että eksoottisia vähemmistöjä (sekä tietysti ruotsinkielisiä) saa ja pitää suosia suomenkielisen kantaväestön edustajan kustannuksella.
Saimme nauttia mitä erikoisimmista "suvaitsevaisen" ajattelun kukkasista, joista monilla on hyvät mahdollisuudet kohota kuolemattomien joukkoon.
Iltalehti 26.5.2011: Perussuomalaisten julistus saa kritiikkiä: "Väärinkäsityksiä":
- Tekstissä korostetaan samaa vähemmistö-enemmistö-asetelmaa kuin Hommafoorumillakin, viittaa [Ihmisoikeusliiton pääsihteeri] Kristiina Kouros perussuomalaisten Jussi Halla-ahon blogikirjoitusten ympärille syntyneeseen keskustelupalstaan. Julkilausuma perustuu Jussi Halla-ahon muotoiluun.
Mitäs tähän nyt pitäisi sanoa? Nähdäkseni kaikessa syrjintäkeskustelussa korostuu vähemmistö-enemmistö-asetelma. Itse asiassa perussuomalaisten julkilausuma kuuluu niihin harvinaisiin puheenvuoroihin, joissa syrjintä tuomitaan ottamatta kantaa vähemmistö-enemmistö-asetelmaan.
- On hyvin harvinaista, että vähemmistö syrjii enemmistöä. Vähemmistöillä ei ole siihen juuri mahdollisuuksia, kuvailee Kouros.
Ai. Kouroksen kannattaa tutustua Etelä-Afrikan tasavallan historiaan. Mitä vähemmistöjen suosimiseen esimerkiksi Helsingin kaupungin rekrytoimisessa tulee, kukaan ei ole väittänyt, että syrjivänä osapuolena olisivat vähemmistöt. Enemmistö on itse luonut järjestelmän, joka syrjii tietyissä tilanteissa enemmistön edustajia, mutta syrjityksi tulleen yksilön kannalta tällä ei ole mitään merkitystä. Tämä on hyvä osoitus siitä, että monikulttuurisuuskritiikki ei suinkaan kohdistu vähemmistöihin vaan politiikkaan, jonka takana ovat suomalaiset itse.
- Kiintiöt eivät tarkoita sitä, että ketään pitäisi suosia heidän taustansa takia, sanoo Kouros.
Sitähän ne juuri tarkoittavat. Jos esimerkiksi jossakin toimielimessä on nais- ja mieskiintiöt, niihin valitaan tietty määrä naisia ja miehiä riippumatta siitä, ovatko nämä pätevämpiä tai yhtä päteviä kuin samaa tehtävää hakevat, väärää sukupuolta edustavat henkilöt.
Hänen mukaansa kiintiöitä käytetään silloin, kun kyseessä on kaksi yhtä hyvää hakijaa. Silloin työnantajan tulee valita hakijoista se, jonka edustama ryhmä on työpaikalla aliedustettuna.
Kouros valehtelee tai ei tiedä, mistä puhuu. Helsingin kaupunki julkaisi vuonna 2004 ohjeistuksen nimeltä "Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa". Parasta doublethink-perinnettä noudattaen ohjeistus nimenomaan kannustaa etniseen syrjintään:
Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.
Takaisin Kouroksen haastatteluun:
Julkilausuman muotoilua hän pitää [...] epäonnistuneena. Se poikkeaa täysin YK:n ja EU:n ihmisoikeuslausunnoista, joissa ei puhuta muun muassa enemmistöjen syrjimisestä.
Katsotaanpa, mitä "YK:n ja EU:n ihmisoikeuslausunnoissa" oikeasti sanotaan. YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen 2 artiklan 1 kohta:
Jokainen voi vedota kaikkiin tässä julistuksessa julistettuihin oikeuksiin ja vapauksiin, katsomatta mihinkään erotukseen, erityisesti mitä tulee rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntymään tai muuhun olosuhteeseen.
On totta, ettei siellä puhuta enemmistöjen syrjimisestä. Ei siellä kyllä puhuta vähemmistöjenkään syrjimisestä. Siellä tuomitaan kaikkinainen syrjintä, aivan kuten perussuomalaisten julkilausumassa.
Kouros:
- Kaikki puolueet ovat jo allekirjoittaneet Euroopan poliittisten puolueiden rasismin vastaisen peruskirjan. Se on parempi ja kehittyneempi, ja sen kieli on ihmisoikeuskieltä, Kouros kuvailee.
"Ihmisoikeuskieli" on hauska keksintö, mutta katsotaanpa sitä asiakirjaa, johon Kouros viittaa. Charter of European Political Parties for a non-racist society (1998) toteaa mm. näin:
We, the democratic political parties of Europe, [...] commit ourselves to adhere to the following specific principles of good practice:
To defend basic human rights and democratic principles and to reject all forms of racist violence, incitement to racial hatred and harassment and any form of racial discrimination.
Sielläkään ei puhuta sen enempää enemmistöjen kuin vähemmistöjen syrjinnästä. Siellä tuomitaan kaikkinainen rotusyrjintä, aivan kuten perussuomalaisten julkilausumassa.
Helsingin Sanomista löysimme 26.5. kokoelman erilaisten tahojen kommentteja:
Nils Torvalds (r),varapuheenjohtaja
"Vaatimus siitä, että kaikkia pitää kohdella samalla tavalla, on vähän ongelmallinen, sillä silloin meidän sosiaalipolitiikkamme menee kokonaan uusiksi. Niin kauan kuin Suomi on ollut sivistysvaltio, me olemme harrastaneet mittavastikin positiivista diskriminaatiota."
Tämä lienee ensimmäinen puheenvuoro, jossa etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän ja suosimisen tuomitseminen laajennettiin koskemaan kaikkia sosiaalisia tulonsiirtoja. Niihin ei julkilausumassa kuitenkaan otettu kantaa, minkä kukin voi käydä toteamassa lukemalla kyseisen julkilausuman.
Jani Toivola (vihr), kansanedustaja
"Olisin itse toivonut myös selkeätä viittausta kansanedustaja Hakkaraisen lausuntoihin, koska hän on kuitenkin kansanedustaja. Siinä viitattiin jotenkin bussikuskeihin, mutta ei sitä, mitä Hakkarainen sanoo, koska se on vakava asia, että kansanedustaja sanoo tämmöistä."
Tämä on hyvin mielenkiintoinen puheenvuoro. Kansanedustaja Toivolan mielestä bussikuskien pahoinpitely on toissijainen ongelma verrattuna siihen, että kansanedustaja Hakkarainen sanoo "neekeriukko". Minä ja Toivola jatkoimme asian käsittelyä radiokeskustelussa 31.5. Hengeltään sinänsä asiallisessa tilaisuudessa Toivola ei oikein päässyt sen yli, että hänen tunteitaan on nyt tosi rankasti loukattu.
Mitenkään väheksymättä Jani Toivolan tunne-elämää en myöskään pysty pitämään sitä maailman tärkeimpänä yhteiskunnallisena kysymyksenä. Omia tunteitani loukataan päivittäin erilaisissa julkaisuissa, ja minäkin vain pyrin elämään asian kanssa.
Ja sitten vielä kertaalleen Kristiina Kouros:
Kristiina Kouros, Ihmisoikeusliitto, pääsihteeri
"Siinä on nostettu esiin tällainen, että meillä ikään kuin olisi vain kiintiöjärjestelmiä, jotka suosisivat vähemmistöjä. Tämmöinen käsitys pyörii tuolla Hommafoorumilla. Minulle tuo kuulostaa aivan Hommafoorumin keskustelulta, mitä Halla-aho tai Hakkarainen ovat sanoneet. Tässä on mielestäni hyvin samanlaisia sanoja ja tekstejä kuin mitä Halla-aho on sanonut, siltä se minusta kuulostaa."
Julkilausuman keskeinen ongelma on siis siinä, että se kuulostaa Halla-aholta ja Hommaforumilta.
Eva Lindberg, Pakolaisneuvonta ry, toiminnanjohtaja
"Hyvä, että he ovat alkaneet keskuudessaan keskustella näistä syrjintäasioista, koska ne ovat vakavia asioita ja niitä esiintyy. Ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuutta. Aina pitää osata arvioida myös tiettyjä taustatekijöitä ja nämä perusaspektit puuttuvat tästä, mutta oikein hyvä avaus tälle keskustelulle."
Evalle pointsit siitä, että sanoi asian suoraan.
Kokoomuksen Ossi Mäntylahti veti 26.5. tulkinnat uusiin sfääreihin:
- Klassisia Suomessa yleisesti hyväksyttyjä vähemmistöjä suojaavia erityistoimenpiteitä ovat sotaveteraanien, maanviljelijöiden, vammaisten ja naisten kiintiöt sekä tuet, Mäntylahti toteaa.
- Sotaveteraanit ovat persujen vaaliohjelman mukaan kunniakansalaisia ja nauttivat suurta arvostusta. Näin toki onkin. Mutta tiukasti ottaen Halla-ahon julistuksen hengessä heitä ei saisi enää kohdella muita suuremmalla arvostuksella ja muutenkaan palkita taustansa vuoksi.
Tässä välissä kannattaa taas virkistää muistia ja käydä kurkistamassa alkuperäistä julkilausumaa:
Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.
En tiennytkään, että sotaveteraanit, maanviljelijät, vammaiset tai naiset muodostavat etnisen, kielellisen, kulttuurisen, uskonnollisen tai vastaavan ryhmän. En myöskään tiennyt, että naiset ovat vähemmistö. Sinänsä on toki mielenkiintoista, että Mäntylahti rinnastaa etniset vähemmistöt vammaisiin.
Jos kuitenkin halutaan vakavasti puhua, maanviljelijöitä tuetaan siksi, että tuella ylläpidetään vaikeissa ilmasto-oloissa elintarviketuotantoa. Sotaveteraaneja tuetaan (joskaan ei riittävästi) siksi, että me olemme heille kunniavelassa. Vammaisia tuetaan siksi, että he ovat mitattavasti ja todennettavasti kompetenssirajoitteisia. Mikään näistä argumenteista ei oikein applikoidu etnisiin tai kulttuurisiin vähemmistöihin, ellei sitten - todellakin - haluta nähdä esim. tummaa ihonväriä vammaan rinnastettavana haittana.
27.5.2011 hyökkäys jatkui Helsingin Sanomien pääkirjoitustasolla:
Syrjinnän kääntöpuolen – suosimisen – tuomitseminen tilanteessa kuin tilanteessa sisältää suuren ongelman. Tiukin tulkinta suosimisen kieltämisestä romuttaisi koko sosiaaliturvamme.
Käydäänpä taas kurkkaamassa, millaisiin seikkoihin perustuva syrjintä julkilausumassa tuomittiin.
Suomessa heikoimmassa asemassa olevia suositaan verotuksella ja sosiaalisilla tulonsiirroilla.
Pitää paikkansa, mutta tulonsiirrot perustuvat henkilön mitattavaan, todennettavaan ja yksilölliseen taloudelliseen tilanteeseen, eivät syntymässä saatuihin ominaisuuksiin (poislukien vammaisuus, joka sekin on mitattavissa ja todennettavissa) tai tiettyyn ryhmään kuulumiseen. Ongelma ei ole vähäosaisten auttaminen. Ongelma on vasta se, jos avun saaminen riippuu vähäosaisen naaman väristä.
Jos etniseen taustaan liittyvä suosiminen kiellettäisiin, maahanmuuttajien kotoutus ja kielenopetus pitäisi lopettaa kokonaan.
Tällaiset tulkinnat ovat naurettavia. Eihän kielenopetuksen tarjoaminen perustu etniseen taustaan vaan opetuksen tarpeeseen. "Suomea osaamattomat" eivät ymmärtääkseni ole etninen ryhmä, kuten eivät ole "maahanmuuttajatkaan". Tuomittavaa suosimista olisi se, että tietyn etnisen ryhmän jäsenille tarjottaisiin kielenopetusta, mutta toiseen ryhmään kuuluville ei.
Samoin pitäisi purkaa ruotsinkielisten kiintiöt koulutuspaikoissa.
Niin pitäisikin. Miksi ei pitäisi?
Toimittaja Kalle Silfverberg jatkoi aiheesta uutispuolella.
Aamulehden harras persuvihaaja Kirsi Hölttä tykitti 27.5.2011:
Ihan mahdottoman hienosti kettuiltu Halla-aholta. Eivät taida kaikki omatkaan ymmärtää, minkälaisen manifestin allekirjoittivat.
Tämä lienee ollut ensimmäinen viittaus siihen, että jymäytin perussuomalaisten eduskuntaryhmää. Sittemmin, kuten tulemme näkemään, papukaijakuoro ryhtyi toistamaan ajatusta.
Positiivista syrjintää on, että vammaiset saavat taksimatkoja yhteiskunnan piikkiin. Positiivista syrjintää on, että työllistämistoimissa suositaan vaikkapa ikääntyneitä. Tästäkö perussuomalaiset haluaa sanoutua irti?
Jälleen kehotan lukemaan sen julkilausuman. Vammaiset eivät ole etninen, kulttuurinen, kielellinen tai vastaava ryhmä. Vastaavasti etniset vähemmistöt eivät ole (ainakaan minun mielestäni) vammaisia. Liikuntarajoitteiset saavat kuljetuspalveluja mitattavissa ja todennettavissa olevaan yksilölliseen tarpeeseen perustuen.
Jos edelleen palaamme vaikkapa YK:n ihmisoikeuksien julistukseen, voimme havaita, että siellä - kuten perussuomalaisten julkilausumassa - tuomitaan kaikkinainen rotuun tai vastaavaan seikkaan perustuva diskriminaatio eli syrjintä. Siellä - kuten ei perussuomalaisten julkilausumassakaan - ei tuomita vammaisten auttamista.
MTV3:n uutisissa 27.5. ministeri Astrid Thors yhtyi Höltän näkemykseen, jonka mukaan vien perussuomalaisten eduskuntaryhmää kuin litran mittaa:
- Tämä osoittaa erinomaisesti sen, millä tavalla perussuomalaisten keskuudessa toimitaan. Siellä on tietty ydinryhmä, joka tietää mitä tekee ja sitten on muu joukko, joka ei ihan tiedä missä mennään. Luulen, että moni ei perussuomalaisten ryhmässä tarkoittanut sitä, joka on nyt tästä julistuksesta luettavissa.
Seuraava kommentti on hyvin kiinnostava:
- Tämä on sellainen julistus, jota meidän eduskuntaryhmämme ei voi allekirjoittaa. Se ei ota huomioon todellista ihmisryhmien tasa-arvosta, jota ei saavuteta ellei huomioida ihmisten erilaisuutta. Tämä on tälläinen ultraliberalistinen kannanotto, joka ei hyväksy ihmisryhmiä ryhminä. Onko sitten suomalaisuutta olemassa ollenkaan tällaisessa maailmassa, Thors kysyy.
Mielestäni tämä on syvässä ristiriidassa yleisen suvaitsevaisuus- ja monikulttuurisuusliturgian kanssa. Meillehän korostetaan jatkuvasti ja kaikissa yhteyksissä, että ihmisiä ei pidä redusoida ryhmiensä edustajiksi, vaan kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä. Edelleen meille kerrotaan päivittäin, että mainitusta syystä koko suomalaisuus on vain topeliaaninen fiktio.
Katsotaanpa vaikka sitä Helsingin kaupungin ohjeistusta, johon ylempänä viitattiin:
1.1 Rasismin kielto
Rasismi kaikissa muodoissaan on kaupungin toiminnassa kielletty. Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä. Ryhmien hierarkkinen arvottaminen johtaa joidenkin ryhmien ja niihin kuuluvien yksittäisten ihmisten kielteiseen kohteluun.
Nähdäkseni ministeri Thors ilmoittautui juuri rasistiksi ja moitti perussuomalaisia siitä, että nämä eivät suostu olemaan rasisteja.
Itse olen sitä mieltä, että ryhmien olemassaolo on kyllä syytä tunnustaa ja huomioida, mutta yksilöitä on siitä huolimatta kohdeltava yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Yksilöitä ei saa kohdella epätasa-arvoisesti siksi, että he kuuluvat johonkin todelliseen tai kuviteltuun viiteryhmään.
Seuraavana päivänä, 28.5.2011, siirryttiin jälleen uudelle tasolle, kun joukko oikeusoppineita julisti julkilausuman olevan peräti perustuslain vastainen. Helsingin Sanomat:
Oikeusoppineiden mukaan perussuomalaisen eduskuntaryhmän julkilausuma syrjintää, rasismia ja väkivaltaa vastaan on perustuslain vastainen. Se on myös ristiriidassa Suomen solmimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.
Jäämme odottamaan täsmennystä.
Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professori Kaarlo Tuori pitää julkilausumaa "erittäin ongelmallisena". Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan julkilausuma on "kamala", eikä muiden eduskuntaryhmien pitäisi sitoutua siihen, kuten perussuomalaiset toivovat.
"Se pitää päinvastoin tuomita", Ojanen sanoo.
Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta sanoo, että julkilausuman toteutuminen johtaisi tasa-arvon heikkenemiseen olennaisesti.
Jäämme odottamaan täsmennystä.
Erityiskohtelu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sukupuolten välistä tasa-arvoa yritetään edistää määräämällä laissa, että valtion komiteoissa on oltava tietty määrä naisia.
"Meillä on perinteisesti ajateltu, että naisten aseman parantamiseksi yhteiskunnassa ja työelämässä voidaan ryhtyä tähän tähtääviin erityisiin toimiin. Esimerkiksi tietyissä virkanimitystilanteissa voidaan valita nainen eli suosia sukupuolen perusteella", Tuomas Ojanen sanoo.
Muutamia huomioita:
1) Perussuomalaisten julkilausumassa ei puhuta sukupuolikiintiöistä.
2) Sukupuolikiintiöistä ei ole määräyksiä perustuslaissa eikä kansainvälisissä sopimuksissa.
3) Eduskunta on lakiasäätävä elin. Mikään ei estä kansanedustajia tai eduskuntaryhmiä esittämästä poliittisia linjauksia, jotka ovat ristiriidassa voimassaolevan lainsäädännön kanssa.
Toinen esimerkki on yliopistojen kielikiintiöt, jossa tietty osuus opiskelupaikoista varataan ruotsin kieltä taitaville.
Myöskään kielikiintiöistä ei ole mainintoja sen enempää perustuslaissa kuin kansainvälisissä sopimuksissakaan.
Perustuslaissa sanotaan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kyseiseen perustuslain kohtaan liittyvässä hallituksen esityksessä todetaan, että tämä ei estä positiivista erityiskohtelua eli toimia, joilla pyritään tietyn ryhmän aseman ja olosuhteiden turvaamiseen.
Se, että perustuslain 6 §:n muotoilu ei estä positiivista syrjintää, ei tarkoita, että perustuslaki edellyttäisi positiivista syrjintää ja että perussuomalaisten julkilausuma olisi näin ollen ristiriidassa perustuslain kanssa.
"Ajatus siitä, että positiivista erityiskohtelua ei sallittaisi, on yhteiskunnallisesti sokea. Lainsäädäntö voi muodostua välillisesti syrjiväksi, jos ajatellaan, että ryhmissä ei ole mitään eroa", Viljanen sanoo."
Alamme lähestyä asian ydintä. Joidenkin ryhmien, esim. terveiden ja vammaisten, välillä totisesti on kompetenssiin liittyviä eroja, joihin vammaisille suunnatut etuudet perustuvat. Perussuomalaisten julkilausumassa kuitenkin tuomitaan etnisyyteen ja vastaaviin seikkoihin perustuva suosiminen ja syrjintä. Tarkoittaako Viljanen, että eri etnisten ryhmien välillä on kompetenssiin liittyviä eroja, joilla voidaan perustella joidenkin etnisten ryhmien suosiminen muiden etnisten ryhmien kustannuksella?
Ossi Mäntylahden (kts. ylempänä) aloittama häpeämätön sotaveteraanillaratsastaminen jatkuu:
Veli-Pekka Viljasen mukaan myös sotaveteraanien erilaiset edut ovat hyvä esimerkki positiivisesta syrjinnästä.
Vihreiden Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset päästi 28.5. vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Niinistön ääneen perustuslaillisten kysymysten tiimoilta:
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan perussuomalaisten rasismin vastainen julkilausuma on ristiriidassa Suomen perustuslain turvaaman yhdenvertaisuuden ja kansainvälisen ihmisoikeusajattelun kanssa.
Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on siis ristiriidassa perustuslain turvaaman yhdenvertaisuuden kanssa? Tätä voimme verrata ylempänä siteerattuun Pakolaisneuvonta ry:n Eva Lindbergin kommenttiin:
Ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuutta.
Siis todellista yhdenvertaisuutta, huom huom.
Poliittisena viestinä julistus pyyhkii kuitenkin pois koko YK:n ihmisoikeusjulistuksesta alkaneen työn jokaisen ihmisen ihmisoikeuksien puolesta.
Hmm... Ihmisoikeusjulistus:
[...] katsomatta mihinkään erotukseen, erityisesti mitä tulee rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntymään tai muuhun olosuhteeseen.
Vrt. perussuomalaisten julkilausuma:
Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.
Mikään ei ole yhtä kauheaa kuin loukattu toimittaja. Ulkomaantoimittaja Ville Similä tuuletti turhautumiaan toisaalla saman päivän lehdessä tavalla, jota ei oikein osaa edes kommentoida, mutta johon tiivistyy moni asia meidän aikojemme laatujournalismissa.
Seuraavana päivänä, 29.5., uusi tohtoritroikka todisti, että "Jussi Halla-aho ymmärsi väärin". Se, mitä nimenomaan ymmärsin väärin, ei puheenvuorosta kovin hyvin aukene.
- Kyse ei ole perussuomalaisten esittämistä erillis- tai lisäoikeuksista vähemmistöille vaan nimenomaan lisäsuojasta tietyille ryhmille.
Perussuomalaiset eivät kylläkään lausuneet halaistua sanaa mistään erillis- tai lisäoikeuksista. Kts. julkilausumateksti ylempänä.
Lisäsuojan tehtävä on taata, että näihin ryhmiin kuuluvien ihmisoikeudet toteutuvat.
Onko oikeus tulla suosituksi etnisen taustansa vuoksi ihmisoikeus?
Tutkijoiden mukaan esimerkiksi maahanmuuttajien ”suosiminen” Helsingin kaupungin työhönotossa ei tarkoita sitä, että maahanmuuttajiat saisivat jotain lisäoikeuksia vaan sitä, että Helsinki sitoutuu huolehtimaan, että maahanmuuttajalla on yhtäläiset mahdollisuudet työnsaantiin kuin suomalaisperäisillä.
Miten siitä, että vähemmän pätevä työnhakija ohittaa pätevämmän etnisen taustansa vuoksi, seuraa se, että molemmilla on yhtäläiset mahdollisuudet työnsaantiin?
31.5. Demari jatkoi pääkirjoituksessaan vammaisilla, sotaveteraaneilla ja kansainvälisillä sopimuksilla ratsastamista, sekä tietenkin toisti sen, että tyhmiä perussuomalaisedustajia on jymäytetty:
Vammaiset ovat suurin vähemmistöryhmä yhteiskunnassa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut, mutta ei vielä vahvistanut, lähtee siitä, että erilaiset tukitoimet eivät ole syrjintää, jos ne auttavat vammaisia yhdenvertaisuuteen.
Ovatko etniset vähemmistöt siis Demarinkin mielestä vammaisia?
Sotaveteraaneilla, joista perussuomalaiset yleensä puhuvat kauniisti, on monia erityisoikeuksia.
Eipä niitä sanottavasti ole, ja vaikka olisikin, ne ovat perusteltavissa ylempänä mainitulla kunniavelalla. Lisäksi sotaveteraanius on tekoihin, ei syntyperään, perustuva ominaisuus.
Jotkut oikeusoppineet totesivat linjauksen olevan vastoin perustuslakia.
Itse asiassa yksikään oikeusoppinut ei kyennyt (tai edes pyrkinyt) osoittamaan, että julkilausuma olisi miltään osin vastoin perustuslakia. Valhe ei muutu toistamalla todeksi.
Perussuomalaiset ovat koettaneet rimpuilla irti tällaisista tulkinnoista. Mutta pallo ei ole vastapuolella, vaan perussuomalaisten sylissä. He voisivat vastata esimerkiksi kysymyksiin, miltä kaikilta osin he haluavat muuttaa perustuslakia, mistä kaikista kansainvälisistä sitoumuksista ja sopimuksista Suomen on sanouduttava irti, äänestävätkö he vastaan, kun vammaisten oikeuksia koskevaa sopimus tulee eduskunnan käsittelyyn?
Henkilökohtaisesti olisin valmis poistamaan perustuslain 6 §:stä sanat "ilman hyväksyttävää perustetta", koska tämä väljä muotoilu mahdollistaa täyden mielivallan positiivisessa syrjinnässä. Muutoin perustuslaki on mielestäni ok. Kaikkien kansainvälisten sopimusten kanssa perussuomalaisten julkilausuma on sopusoinnussa, tuomitseehan se kaikkinaisen etnisen diskriminaation.
Tapahtumaketju opetti myös, että perussuomalaisten kokematonta eduskuntaryhmää on helppo naruttaa. Muiden, mutta myös perussuomalaisten itsensä on syytä olla varuillaan.
Joopa joo.
Koska mitään rotia ja häpyä ei nykyään ole, jopa vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Risto Kalliorinne valjasti kokoomuksen (kyllä!) äänenkannattajassa Verkkouutisissa 31.5. sotaveteraanit keppihevosikseen:
- Kaiken maailman poliittiset viisastelijat näyttävät haluavan Suomeen viidakon lait, jossa vahvempi voisi kyykyttää heikompaansa epäinhimilliseen malliin. Onko oikein, että esimerkiksi maallemme itsenäisyyden taistelleilta sotaveteraaneilta riistettäisiin vaatimattomat etuoikeudet kokoomusnuorten ja perussuomalaisten esittämällä tavalla, Kalliorinne kysyy.
Eikö vasemmistoliitto ole se puolue, joka (toisella nimellä) vielä parikymmentä vuotta sitten sanoi oikeuksiensa perään kyselleille sotaveteraaneille, että "mitäs lähditte"?
Samojen älyttömyyksien veivaaminen jatkui 1.6. Demarissa, tällä kertaa ikiteini Erkki Tuomiojan suulla:
Halla-ahon aiemmin vihansa kohteeksi ottamat ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös aivan siitä riippumatta, kuuluvatko jossain tilanteessa tai paikassa enemmistöön tai vähemmistöön.
Kuten ylempänä näimme, perussuomalaisten julkilausumassa nimenomaan tuomitaan syrjintä riippumatta siitä, kohdistuuko se enemmistöön vai vähemmistöön.
- Tämä haluttaisiin perussuomalaisessa maailmassa kieltää tavalla, joka itse asiassa haastaa jo Suomen nykyisen perustuslainkin.
Edelleen kaipaisin näyttöä siitä, että Suomen nykyinen perustuslaki velvoittaa etniseen syrjintään.
Pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen kontribuutio Helsingin Sanomissa 2.6. ei tarjonnut juurikaan uutta:
Perussuomalaisten joukossa on myös niitä, jotka saavat hymyn hyytymään: Jussi Halla-aho ja hänen aseenkantajansa. Halla-aho sai jymäytettyä perussuomalaiset sellaiseen "rasismin vastaiseen julistukseen", joka tarkkaan lukien tarkoittaa jotain aivan muuta.
Tarkemmin sanottuna "rasismi" tarkoittaa hesarilaisittain jotain muuta kuin etnisen taustan perusteella tapahtuvaa syrjimistä.
Sittemmin oikeusoppineet ovat todenneet, että perussuomalaisten julkilausuma on sekä perustuslain vastainen että ristiriidassa Suomen solmimien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa (HS 28.5.).
Aina vain joudumme odottelemaan, että joku täsmentäisi, minkä perustuslain kohdan ja minkä kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen vastainen julkilausumamme on.
Kristiina Kouros jatkoi aiheen käsittelyä kolumnissaan Savon Sanomissa 2.6. Kirjoituksessa on erittäin erikoinen kohta:
Kiellettyjen syrjintäperusteiden listauksissa etnisyys on "vain" yksi muiden joukossa, vaikka juuri se tuntuukin hallitsevan Jussi Halla-ahon ajattelua. En keksi muuta selitystä etnisyyden korostamiselle perussuomalaisten julistuksessa kuin juuri ja nimenomaan rasismin.
Perussuomalaisilta on vaadittu irtisanoutumista rasismista ja etnisestä syrjinnästä. Perussuomalaiset antaa julkilausuman, jossa tuomitaan rasismi ja etninen syrjintä. Kristiina Kouros ei keksi muuta syytä kuin "juuri ja nimenomaan rasismin" sille, että etninen syrjintä korostuu sanotussa etnisen syrjinnän vastaisessa julkilausumassa.
Vielä ihmeellisempää seuraa:
Nimittäin, ja tämän Halla-aho tietää hyvin: Positiivisella syrjinnällä tai erityiskohtelulla ei suosita ketään.
Jahas.
Seuraavana päivänä, 3.6., vauhdissa oli Helsingin Sanomien ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimittaja Kari Huhta:
Tekstissään Halla-aho rinnastaa rasismin oman ryhmänsä kokemaan syrjintään. Lisäksi teksti on poliittinen ohjelmajulistus. Se kyseenalaistaa hyvinvointiyhteiskunnan perusteet, joita moni perussuomalaisten kansanedustaja todennäköisesti kannattaa vilpittömästi. Tilalle tarjotaan klassista äärioikeiston yhteiskuntamallia, jossa hyvinvointia ei tasata.
Hohhoijakkaa ja ammottava haukotus. Etnisen syrjinnän ja äärioikeistolaisen yhteiskuntamallin väliin ei ilmeisesti mahdu mitään.
Tekstin alkupuolella tuomitaan kaikenlainen rasismi ja syrjintä sekä sanoudutaan niistä irti. Heti sen jälkeen siirrytään tuomitsemaan kaikkiin mahdollisiin ryhmiin kohdistuva kaikki mahdollinen yleistävä mustamaalaus ja – kyllä, se on mukana – demonisointi. Ei voi olla kovin epäselvää, minkä foorumin demonisoinnista saattaisi olla kysymys.
Mielenkiintoista, että se ei ole epäselvää Kari Huhdallekaan. Onko Huhdallakin siis sellainen havainto, että jotakin poliittista ryhmittymää tai foorumia demonisoitaisiin Suomessa?
Maahanmuuttoon pakkomielteisesti suhtautuvia puuhapiirejä ei pidä syrjiä, ja varsinkin uhkailu on aina erittäin tuomittavaa, mutta on historiatonta rinnastaa se rasismiin. Porukkaa tuskin syrjitään järjestelmällisesti asuntojen tai työpaikkojen saamisessa.
Jos tarkkoja ollaan, niin Suomen perustuslain 6 § rinnastaa vakaumuksen ja mielipiteen syrjintäperusteena etniseen taustaan.
Oikeusoppineet ovat jo ehtineet huomauttaa, että luetellut periaatteet estäisivät ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lisäksi sotainvalidien avustamisen ja tukiopetuksen koulussa. Listaan voi lisätä kaikki yhteiskunnan tulonsiirrot, joilla hyvinvointia jaetaan.
Kyse on vähäjärkisistä tulkinnoista, ei siitä, mitä julkilausumassa sanotaan.
Maailmalla liikkuviin rasismin vähättelyteksteihin verrattuna julkilausuma on mahtipontista piirisarjan näpertelyä, mutta Suomessa se on uusi ilmiö muualla kuin hengenheimolaisten nettisivuilla.
Kuitenkin Helsingin Sanomat vaivautuu hyökkäilemään päivätolkulla pääkirjoituksissaan tätä näpertelyä vastaan. Tässä törmäämme median jo pitkään jatkuneeseen dilemmaan: on mahdotonta samanaikaisesti käydä totaalista sotaa ja uskottavasti vähätellä vastustajan merkitystä. Piirisarjan näpertelythän voitaisiin jättää omaan arvoonsa.
Muutaman päivän hiljaisuuden jälkeen Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen hyökkäsi laajalla rintamalla, niin Helsingin Sanomissa kuin Ylen uutisissakin. Ylen Aamu-tv:n haastattelussa ilmeisestä epäpätevyydestä kärsivä Ojanen sekoilee itsensä kumoon.
Toimittaja: - Eli millään tavalla ei voida väittää, että ["positiivisessa erityiskohtelussa"] kyse olisi sellaisesta ... suosimisesta?
Ojanen: - Suosiminen on eri asia kuin positiivinen erityiskohtelu.
Toimittaja: - Mikä tässä [perussuomalaisten] julkilausumassa on ongelma?
Ojanen: - Siinä tuomittiin tää niin sanottu positiivinen erityiskohtelu.
Jos palaamme julkilausumaan, havaitsemme, että siinä ei sanallakaan mainita "positiivista erityiskohtelua". Siinä puhutaan etniseen taustaan tai vastaavaan seikkaan perustuvasta syrjinnästä ja suosimisesta. Todetessaan perussuomalaisten tuomitsevan positiivisen erityiskohtelun Ojanen siis itse tulkitsee sen suosimiseksi. Jonka tulkinnan hän itse on ensin todennut vääräksi.
Toimittaja: - Sille [positiiviselle erityiskohtelulle] annettiin vain toinen nimitys, "positiivinen syrjintä".
Ojanen: - No se on yks semmonen jännä piirre siinä julkilausumassa, että ... minun mielest se ei oo ehkä ihan sattumaa, et käytetään tuollaist termiä, joka on sinällään lainsäädännölle tuntematon. Esimerkiks yhdenvertasuuslaissa puhutaan nimenomaan positiivisesta erityiskohtelusta ja perustuslakivaliokunta on johdonmukasesti puhunu positiivisesta erityiskohtelusta. Se, et käytetään tällästä termiä ku positiivinen syrjintä, joka sinällään nyt ei ole tuntematonkaan, niin sillä ehkä nyt pyritään viestimään jotain, joka herättää mielikuvia kuitenkin sitte syrjinnästä, joka ois kielletty, tai suosimisesta, joka on ongelmallista.
Arvatkaapa mitä? Kuten ylempää voitte havaita, julkilausumassa ei mainita myöskään käsitettä "positiivinen syrjintä". Tässä valossa on hiukan huvittavaa, että Ojanen hyökkäilee kyseistä termiä vastaan ja tekee analyysejä siitä, miksi julkilausumassa on käytetty sitä.
Vaikka julkilausumassa olisi käytetty käsitettä "positiivinen syrjintä", tulkintojen tekeminen käytön takana piilevistä motiiveista olisi huvittavaa, koska kyse on täysin vakiintuneesta termistä. Vrt. esim. Helsingin Sanomat 26.5.:
Vähemmistön suosimista erilaisin erityistoimin nimitetään positiiviseksi syrjinnäksi tai käänteiseksi syrjinnäksi. Sitä käytetään, jos oletuksena on, että esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkaa hakeva olisi muuten vaarassa joutua eriarvoiseen asemaan.
Nils Torvalds (rkp) samassa yhteydessä:
Niin kauan kuin Suomi on ollut sivistysvaltio, me olemme harrastaneet mittavastikin positiivista diskriminaatiota.
Minä en suinkaan kutsu "erityiskohtelua" syrjinnäksi saadakseni asian kuulostamaan pahemmalta kuin se on. Sen sijaan Ojanen ja kumppanit kutsuvat syrjintää "erityiskohteluksi" saadakseen asian kuulostamaan paremmalta kuin se on.
Jatkamme seuraavassa numerossa.