Kuten tunnettua, maahanmuuttoa perustellaan vähän millä sattuu välittämättä siitä, ovatko perustelut keskenään ristiriitaisia.
Joidenkin mielestä suomalaiset ovat juuri nyt, 2000-luvun alussa, läkähtymässä sukurutsaisuuteensa ja tarvitsevat siksi geeniruisketta ulkomailta. En ota tässä yhteydessä sen enempää kantaa tämän väitteen mielekkyyteen, vaikka kysyä toki voisi,
* miksi suomalaiset ovat erityisen sisäsiittoisia, jos tänne yleisen ymmärryksen ja tiedon mukaan on kuitenkin virrannut viimeisten vuosituhansien aikana runsaasti väkeä niin Venäjältä, Baltiasta kuin Germaniastakin.
* miksi huolestuttava ja tuhoisa sukurutsa uhkaa viittä miljoonaa suomalaista mutta nähtävästi ei esimerkiksi 20 000 ahvenanmaalaista, joiden kukaan ei edellytä ottavan vastaan siirtolaisia sen enempää manner-Suomesta kuin Afrikastakaan.
* miksei kukaan ole huolissaan somalialaisten, etiopialaisten, korealaisten, japanilaisten ja muiden vastaavien, geneettisesti hyvin homogeenisten kansojen sisäsiittoisuudesta ja vaadi, että japanilaisia on kiireenvilkkaa siirrettävä Etiopiaan, somaleja Koreaan jne. jne.
Lisäksi on tietysti muistettava, että vaatimus suomalaisten suunnitelmallisesta rikastuttamisesta afrikkalaisten geeneillä on rodunjalostuspuhetta puhtoisimmillaan, eikä se oikein tunnu istuvan niiden suuhun, jotka syyttävät minunkaltaisiani rodunjalostushaaveista. Fiksummat monikulttuuri-ihmiset tietävät tämän, eivätkä enää nykyään turvaudu jalostusargumenttiin.
Haluaisinkin tässä yhteydessä esittää muutamia kysymyksiä nyttemmin muodikkaaseen työvoimapulaväitteeseen liittyen. Suomesta, ja laajemminkin länsimaista, kuulemma loppuvat työntekijät ihan justiinsa, koska täällä ei synny riittävästi lapsia ja koska ihmiset elävät vanhoiksi. Ns. huoltosuhde, työtätekevien osuus suhteessa elätettäviin, muuttuu epäedulliseksi.
En puutu tällä kertaa siihen periaatteelliseen kysymykseen, onko huoltosuhteen pysyttävä ennallaan, ts. voidaanko huoltosuhteen heikentymisestä automaattisesti päätellä, että työvoimaa on tuotava lisää ulkopuolelta. Tämä ei ole itsestään selvää, kuten historialliset ennakkotapaukset osoittavat. Vuonna 1944 Suomessa oli 80 000 parhaassa työiässä olevaa miestä vähemmän kuin vuonna 1939. Koska naiset eivät tuolloin yleensä käyneet palkkatyössä, kyseessä oli erittäin merkittävä lovi kansakunnan työvoimaresurssissa. Vain muutamaa vuosikymmentä myöhemmin iski massatyöttömyys ja työsiirtolaisuus Ruotsiin, joskin jälkimmäiseen vaikuttivat kotimaisen työttömyyden lisäksi myös naapurin parempi palkkataso ja Ruotsin yritysmaailman ja työvoimahallinnon aktiivinen värväys lahden tällä puolen. Miksi näin kävi? Siksi, että sotakorvaukset ja mainittu väestökato pakottivat Suomen teollistumaan. Teollisuus ja sen automatisoituminen johtivat vähentyneeseen työvoimatarpeeseen. Optimaalinen huoltosuhde ei ole vakio, vaan siihen vaikuttaa ympäröivä maailma. Nykyään yksi pusikossa mörisevä, kauko-ohjattu monitoimikone tekee työt, joihin kolme sukupolvea sitten tarvittiin sadan äijän savotta. Ei ole mitään syytä uskoa, etteikö sama tendenssi jatkuisi. Huoltosuhteeseen takertuminen ei ole mitään muuta kuin hätäisesti kasattu ja fiksulta kuulostava tekosyy maahanmuuton lisäämiselle.
En siis (heh heh) aio puuttua huoltosuhdeasiaan. Oletetaan, että työvoimapula on oikea uhka. Millaista työvoimaa tarvitaan, ja millaista on reaalisesti tulossa oleva työvoima?
Suomessa on luultavasti lähemmäs puoli miljoonaa työtöntä, jos viralliseen lukuun lisätään ne, jotka on siivottu tilastoista keksimällä työpaikkoja, joiden ainoa funktio on pitää erilaiset ongelmakategoriat työllistettyinä. En ryhdy yksilöimään, ettei kukaan loukkaantuisi, mutta useimmat kaiketi ovat sitä mieltä, että tällaisiakin töitä on. Työvoimapulasta kärsivät samaan aikaan erilaiset korkeaa ja spesifiä osaamista vaativat alat.
Tämänhetkinen työvoimapula siis johtuu pitkälti siitä, että niin sanottuja huippuosaajia on liian vähän. Huippuosaaja on tässä yhteydessä ymmärrettävä laajasti. Se tarkoittaa esimerkiksi levyseppähitsaajia, joita ei saa mistään. Tämä johtuu siitä, että syystä tai toisesta nuorisoa on viimeiset vuosikymmenet houkuteltu kaikenkarvaisille seksikkäille mutta substanssittomille höttöaloille kuten medianomeiksi tai taidehistorioitsijoiksi. Nykyisen työvoimapulan korjaamiseksi tarvittaisiin siis sellaisia siirtolaisia, jotka on etukäteen koulutettu tekemään tarvittavia töitä. Tuntuuko lukijasta siltä, että Suomeen viimeisten 15 vuoden aikana saapuneet "siirtolaiset" (lainausmerkeissä, koska he ovat saapuneet tänne pakolaisina) jotenkin suurelta osin vastaavat tällaista kuvausta? Jotkut sanovat, että maahanmuuttajat ovat nollaosaamisestaan huolimatta mahdollisuus, koska heidät voidaan kouluttaa huippuosaajiksi. Ehkä, mutta miksei näin sitten tehdä? Ja jos somalialaisesta tyhjäntoimittajasta voidaan kouluttaa kansantalouden kaipaama huippuosaaja, miksei sama päde satoihintuhansiin suomalaisiin työttömiin tyhjäntoimittajiin? Miten voi olla niin, että somalialaisesta, jolle ammattitaidon lisäksi on opetettava suomen kieli ja suomalaisen työkulttuurin perusteet, on helpompi kouluttaa suomalaista yhteiskuntaa hyödyttävä osaaja kuin suomalaisesta työttömästä, jolle ei tarvitsisi opettaa mitään muuta kuin se ammattitaito?
Huippuosaajiakin maailmalla tietysti on, sellaisia, joita Suomi oikeasti tarvitsisi. Ongelma on, että he eivät tule tänne, koska Suomi on syrjässä ja siellä maksetaan huonompaa palkkaa kuin monissa muissa potentiaalisissa kohdemaissa. Eikä heitä edes houkutella tänne, koska pääasiallisena maahanmuuttopolitiikan moottorina toimivat "humanitaariset syyt". Tänne tulevia ulkomaalaisia ei valikoida sen mukaan, mitä he osaavat, vaan sen mukaan, miten reppanoita he ovat. Eikä siinä mitään, voihan sitäkin pitää perusteltuna. On kuitenkin typerää ja epärehellistä väittää, että maahanmuuttajat hyödyttävät Suomea, jos vallitsevan maahanmuuttopolitiikan ideologisena lähtökohtana ei ole Suomen vaan maahanmuuttajien etu, ja jos maahanmuuttajat faktisesti eivät helpota Suomen työvoimapulaa vaan ainoastaan lisäävät sosiaalisia menoja.
Nykyisen kaltainen maahanmuutto ei siis millään tavoin ratkaise nykyistä, toimialakohtaista työvoimapulaa. Useimmat ihmiset ymmärtävät tämän, koska se on yksiselitteinen, silminnähtävä ja mitattavissa oleva tosiasia. Pääkirjoitustoimittajien mantraa onkin nyttemmin hieman modifioitu. Vaikka meillä nyt onkin työttömyyttä, ja vaikka maahanmuuttajat nyt ovatkin pikemmin taakka kuin siunaus, meillä koittaa kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua huikaiseva matalapalkka-alojen työvoimavaje, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, eivätkä ylikoulutetut suomalaiset suostu tekemään kuraportaan töitä.
Leikitään, että näin todella käy.
Maahanmuuttajia, varsinkin afrikkalaisia, halutaan paljon lisää tässä ja nyt. Saapuessaan Suomeen he päätyvät jonon jatkoksi pitkäaikaistyöttömien armeijaan, eikä toivoa työllistymisestä nykyisissä oloissa ole, koska suvaitsevaisuusväki kertoo heille, ettei heidän missään nimessä pidä assimiloitua vaan säilyttää oma kielensä ja kulttuurinsa, ja että jos/kun sopetumisvaikeuksia ilmenee, se ei johdu heistä, heidän kulttuuristaan tai sopeutumishaluttomuudestaan, vaan suomalaisten julki- tai piilorasismista. Toisin sanoen, jos työvoimapula iskee kahdenkymmenen vuoden kuluttua, nyt saapuvat maahanmuuttajat ovat siinä vaiheessa ehtineet viettää suomalaisen sossun luukulla 20 vuotta. Kuten olemme saaneet toistuvasti lehdistä lukea, Ruotsin ja Ranskan kaltaisissa, Suomea monikulttuuristuneemmissa yhteiskunnissa elää siirtolaispopulaatioita, joissa elinikäinen työttömyys on isältä pojalle periytyvä elämäntapa. Uskooko joku tosissaan, että tällaiset ihmiset säilyttävät kymmenien vuosien työttömyyden ja siitä seuraavan syrjäytymisen sekä kulttuurisen isoloitumisen jälkeen tuoreena ja iskukykyisenä sen potentiaalin, joka heillä mahdollisesti juuri saapuessaan olisi voinutkin olla?
Kun maahanmuuttajat säilötään lähiöihin siltä varalta, että joskus tulevaisuudessa tulee työvoimapula, eikä heitä rohkaista tai painosteta millään tavoin integroitumaan täkäläiseen kulttuuriin ja elämänmenoon (vaan kehotetaan suvaitsevaisuuden nimissä pitäytymään tiukasti omissa esiteollisissa käytännöissään), heidän ainoaksi kontaktikseen suomalaiseen yhteiskuntaan jää Kela ja sosiaalitoimisto. Kun me 20 vuoden kuluttua tarvitsisimme heidän palveluksiaan, he kysyvät meiltä: "Työ-teko, mikä se olla, ollako se Nokian uusi malli?"
Jos olemme huolissamme siitä, että 20 vuoden kuluttua meillä ei ole riittävästi matalapalkka-alojen työntekijöitä, meidän tulee laatia strategia maahanmuutto-ohjelmasta, joka aloitetaan 15-20 vuoden kuluttua. Silloin maahanmuuttajat pääsevät suoraan heitä odottaviin töihin, eikä minkäänlaisia syrjäytymisongelmia tule. Jos minä suunnittelen lähteväni pitkälle eräretkelle ensi kesänä ja haluan ottaa evääksi hedelmiä, en minä osta niitä hedelmiä nyt ja pane niitä reppuuni odottamaan. Sen sijaan alan nyt laatia listaa niistä hedelmistä, jotka minun pitää ostaa ensi kesänä juuri ennen kuin lähden liikkeelle. Jos tarvitsemme vaipanvaihtajia ja siivoojia 20 vuoden kuluttua, meidän ei tule hankkia heitä nyt ja panna 20 vuodeksi säilöön odottamaan. He nimittäin eivät säily vaan pilaantuvat.
Eihän tätä asiaa ole oikeasti vaikea ymmärtää. Miksi "suvaitsevaisille" ei kelpaa se, että odotetaan maahanmuuttopolitiikassa, kunnes tarve oikeasti on akuutti? Siksi, että he eivät itse ole ollenkaan varmoja työvoimapulan tulosta, eikä se oikeasti edes kiinnosta heitä. Jos se kiinnostaisi heitä, he vaatisivat suomalaisten kannustamista lapsentekoon ja nuorison ohjaamista lukioiden sijasta ammattikouluihin. "Työvoimapula" ei ole heille mitään muuta kuin fiksulta kuulostava ad hoc -perustelu. Monikulttuurisekoilun taustalla on silkka primitiivinen ksenomania. Tummaihoinen maahanmuuttaja on jotain alkukantaisen ihanaa, jota on saatava paljon ja vaikka väkisin. Jos afrikkalaisten maahantuontia voidaan vauhdittaa jollakin järjellisen kuuloisella argumentilla, sen mukavampaa.
Huippuosaajien puutetta maahanmuutto ei siis selvästikään ratkaise. Tämä on odotustenmukaista, koska huippuosaajat eivät tule Suomeen, ja Suomeen tulevat maahanmuuttajat valitaan muin kuin osaamisperustein. Nykyisenkaltainen maahanmuutto ei ratkaise myöskään matalapalkka-alojen hypoteettista työvoimapulaa 20 vuoden kuluttua, koska nyt syrjäytettävät maahanmuuttajat eivät ole työkykyisiä 20 vuoden kuluttua. Mutta oletetaan, että matalapalkka-alojen työvoimapula todella tulee 20 vuoden kuluttua, ja että tämä vaje katetaan heikosti koulutetuilla maahanmuuttajilla. Suomalaiset ovat ylikoulutettuja ja toimivat johtotehtävissä, maahanmuuttajat painavat raksalla ja vanhainkodeissa. Työt jakautuvat ihan kirjaimellisesti valkoisen miehen töihin ja neekerin töihin. Valkoiset saavat hyvää palkkaa ja asuvat hyvillä alueilla, neekerit saavat huonoa palkkaa ja asuvat gettoutuvissa lähiöissä. Tällaisenko yhteiskunnan "suvaitsevaiset" haluavat? Eivät tietenkään erikseen kysyttäessä, mutta näinhän siinä juuri käy, jos toimitaan, kuten "suvaitsevaiset" vaativat: "Kenen luulet vaihtavan sinun vaippasi, kun olet vanhainkodissa?"
Maahanmuuttajia on järkevää tuoda maahan etukäteen vain, jos heistä halutaan kouluttaa täällä huippuosaajia. Tällöin kuitenkin voidaan kysyä, miksei samaan oppiin lähetetä niitä satojatuhansia ammattitaidottomia suomalaisia, jotka nyt lojuvat kortistossa. Jos maahanmuuttajia halutaan huonosti palkattuihin töihin, riittää, että heidät tuodaan maahan sitten, kun huonosti palkattuja töitä on runsain mitoin tarjolla. Kyllä Afrikassa tulee ammattitaidotonta ja lähtöhaluista väkeä riittämään vastaisuudessakin. Tällöin kuitenkin voidaan kysyä, miksei suomalaista koulutuspolitiikkaa mukauteta nyt vastaamaan tulevaisuuden haasteita, vaan kaksi kolmasosaa ikäluokista on väen väkisin tungettava lukioihin. Jos matalapalkka-alat miehitetään tulevaisuudessa maahanmuuttajilla, yhteiskuntaan syntyy etnisiä kasteja: valkoinen yläluokka ja musta alaluokka. Jos tämä taas estetään kouluttamalla maahanmuuttajat samalla tavoin kuin suomalaiset, hekään eivät suostu tekemään hanttihommia, joten työvoimapula säilyy ennallaan, ja ainoa asia, joka on muuttunut, on, että meillä on maahanmuuttajia.
Ja vielä kerran rautalankaformaatissa:
1) Nyky-Suomessa työvoimapulasta kärsivät korkeaa osaamista vaativat alat. Nyky-Suomeen saapuvilla maahanmuuttajilla, poislukien marginaaliset tietokoneintialaiset, ei pääsääntöisesti ole tällaista korkeaa osaamista. Nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ei siis voi perustella työelämän nykyisillä tarpeilla.
2) Tulevaisuuden työvoimapulaa ei voida ratkaista nykyisellä maahanmuutolla, koska maahanmuuttajat ehtivät suvaitsevaisuusfanaatikkojen suosiollisella myötävaikutuksella syrjäytyä ennen kuin työmarkkinat tarvitsevat heitä.
3) Tulevaisuuden työvoimapula voidaan ratkaista tulevaisuudessa tapahtuvalla maahanmuutolla, jos hyväksytään, että huonosti palkatuista töistä tulee maahanmuuttajien töitä.
4) Jos edellistä ei hyväksytä vaan tarjotaan maahanmuuttajille korkeampaa koulutusta, matalapalkka-alojen työvoimapula säilyy ennallaan ja alkuperäinen perustelu maahanmuuttajien tuonnille katoaa.
Se, että elinkeinoelämä, varsinkin monikansalliset yhtiöt, joille yhteiskuntarauha ja massasyrjäytyminen ovat yhdentekeviä (kyllä valtio maksaa), kannattaa hallitsematonta maahanmuuttoa, on tietysti ymmärrettävää. Työmarkkinoille tulvivat heikosti koulutetut maahanmuuttajat pitävät matalat palkat matalina, mikä miellyttää osakkeenomistajia. Olisi kuitenkin toivottavaa, että tavalliset ksenomaniaan sairastuneet, periaatteessa hyvää tarkoittavat kansalaiset hetken miettisivät, mihin näennäisesti kivat ja humaanit toimenpiteet voivat johtaa. Erityisen toivottavaa olisi, etteivät he pelkkää typeryyttään toimisi monikansallisen sikakapitalismin hyödyllisinä idiootteina.